040 588 98 47 toimisto@vinha.net
Etsitkö Eeposta? SIIRRY EEPOKSEEN

Kuinka tanssia sanoissa, entä kirjoittaa liikkeestä?

08.04.2021 | Aino, Blogi

Tanssiopisto Vinhan lukuvuoden Tanssi sanoissa! -teemasta on tähän mennessä sanottu sananen jos toinenkin, mutta aionpa minäkin upottaa lusikkani tähän aakkossoppaan. Tänä lukuvuonna se, kuinka sanat voivat toimia tanssimisen materiaalina tai tanssi tekstin lähtökohtana, on nimittäin ollut läsnä opettamisen lisäksi myös muussa taiteellisessa työssäni aivan erityisellä tavalla. Vietin neljä kuukautta työskennellen tanssijana kajaanilaisessa Routa Companyssä, jossa osana työsuhdettamme saimme tutkia omia taiteellisia kiinnostuksenkohteitamme. Valitsin uppoutua siihen, millaisin työkaluin voisimme kaivautua kirjallisen materiaalin ja tanssitaiteen välille ja millaisia asioita sieltä voikaan löytyä.

Tässä blogitekstissä jaan kanssanne itseäni varten kehittämäni praktiikan, jota apuna käyttäen olen matkaillut sanojen ja liikkeiden välimaastossa. Praktiikkaa voi harjoittaa yksin tai kaverin kanssa, osissa tai kokonaisuutena, salaa tai julkisesti, tanssitunnilla (toivottavasti pian!) tai kotona. Liikahduksia rivien väleissä -nimen saanut työkalu onkin mitä oivallisin korona-ajan tanssiväline, sillä se ei vaadi suurta tilaa eikä edes älylaitteita. Kokeile vaikka itse! Ohjeet praktiikan harjoittamiseen tekstin lopussa.

Tanssi sanoissa! on mielestäni teemana erityisen kiehtova, sillä tanssi ja tanssiminen tuntuvat rajaavan näkyville sellaisia asioita, joita kieli ja sanat eivät tavoita. Tanssi siis pakenee kieltä: Vaikka kuinka yrittäisimme kuvailla liikettä sanoin, kielikuvin tai runollisin ilmauksin, jokin jää aina vajaaksi. Kuinkahan monella tanssitunnilla oppilas onkaan improvisaatioharjoituksen jälkeen yrittänyt sanallistaa tuntojaan ja päätynyt, usein puuskahduksen siivittämänä, ilmaisemaan oloaan liikkeellisesti? Tältä se tuntui, näin minä tunsin tehdessäni. Yhteistä näille sanottamisen vaikeuksille vaikuttaa olevan tunteen tai tunnun hahmottomuus, määrittämättömyys. Ehkäpä tuntu onkin se salainen ainesosa, joka jää puuttumaan, kun yritämme sanoittaa tanssia? Jokin liikkeen kokemuksellisuudessa katoaa siinä hetkessä, kun tanssi päättyy. Siksi onkin kiehtovaa tutkailla, mitä jää jäljelle. Mistä kirjoitamme, kun kirjoitamme tanssista?

Omassa työskentelyssäni olen lähestynyt tätä kysymystä kolmesta näkökulmasta. Kun kirjoitan liikkeestä, kirjoitan ylös 1) konkreettisia muotoja ja toimintaa (kaareva kyynärpää, lattialle valahtaminen), 2) mielikuvia (rintakehä kuin viritetty jousipyssy, kädet pyörähtävät taikinakulhossa) ja 3) muistoja ja assosiaatioita, joita liikkeen tarkastelu nostaa minussa esiin (heilauttaa hiuksia kuin lapsena sukkahousuista tehdyssä peruukissa, liike hurjistuu kuin Linnanmäen vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa). Tarkoituksena ei ole olla tarkka tai nokkela, vaan antaa sanoille tilaa nousta mieleen samalla kun tarkastelee liikettä.

Kirjoitettuani sanoja luettelomaisesti ylös, yhdistelen niitä mieleni mukaan kokonaisuuksiksi, jotka voivat olla runoja, räppejä, listoja, novelleja, mitä vain. Usein tekstilaji muuttuu, riippuen siitä, olenko kirjoittanut omasta liikkeestäni tanssimisen jälkeen, katsonut tanssiani videolta tai seurannut jotakuta muuta liikkumassa. Tämä onkin minusta kiehtovaa: Millä tavoin kirjottamamme teksti muovautuu, kun tapamme tarkastella tanssia on muutoksessa?

Syksyn nykytanssitunneilla kokeilin prakiikan ensiversioita oppilaiden kanssa. Rajasimme kirjoittamisen aina yhteen sanaluokkaan: Liikuimme ensin, kirjoitimme sitten vaikkapa adjektiiveja, verbejä tai substantiiveja ja liikuimme jälleen kirjoitettujen sanojen pohjalta.

Lopuksi kirjoitimme syntyneistä sanarimpsuista valikoiden kysymysmuotoisia lauseita. Itselleni on jäänyt ainakin mieleen lauseen Miksi käteni tanssii mikroaaltouunissa? ja Miten surullinen steariini kohottautuu? On vaikea uskoa, että tällaisia mielikuvitusta kutkuttavia lauseita olisi syntynyt ilman liikettä ja tanssia niiden taustalla!

Miten tekstin pohjalta sitten oikein tanssitaan? Tämä onkin mielestäni paljon haastavampi lähestymissuunta, sillä tässä tanssin tuntu ja kokemuksellisuus nousevat merkittävämmin esiin kuin tanssista kirjoittamisessa. On vaikea sanoa, ja siten ohjata, miten jokainen tulkitsee valitun lauseen, sanan, tavun tai äänteen liikkeeksi.Tulkinta taitaakin olla se avainsana: Jokainen tulkitsee tekstiä liikkeeksi oman kehonsa kautta. Toiselle voi nousta mielikuvia, toiselle muistoja, kolmannelle värejä ja neljännelle liikesarjoja. Erään kerran löysin itseni uppoutuneena kehollistamaan ensimmäistä rock-konserttimuistoani. Valitsemani sana taisi olla liaani – kuten sanottua, kaikenlaiset yhdistelmät voivat inspiroida!

Minulle merkittävää tällaisessa tanssin ja kirjoittamisen yhteisharjoittamisessa on muistaa, ettei kyse ole tanssin kopioimisesta tekstiksi tai tekstin kopioimisesta tanssiksi. En ajattele, että kirjoitettu teksti mimikoidaan liikkeeksi niin, että jokaisella pyörähdys-sanalla tulee pyörähtää tai että jokainen pieni liike ja liikahdus kirjoitetaan auki sanoiksi. Ajattelen tanssin ja liikkeen toimivan toistensa polttoaineina, innoittajina. Lopputulos on kuitenkin aina itsenäinen teksti tai liikkeiden jatkumo.

Kehittelemääni praktiikkaa voi käyttää työskentelyyn virittäytymisen välineenä, luovan prosessin polttoaineena tai ihan vaan omaksi iloksi. Se on syntynyt omasta tarpeestani päästä liikkeelle, niin kirjallisessa kuin kehollisessakin mielessä. Toivon sen tarjoavan toisillekin tanssista ja tekstistä innostuneille työkalun, jolla kehollisuuden ja kielellisyyden, tekstin ja liikkeen välille voi rakentaa kahdensuuntaisen polun: Sanat, teksti ja niiden muovaaminen vuotavat tanssin ja liikkeen materiaaliksi samalla kun sanoja ja määritteitä pakeneva tanssi kääntyy merkeiksi paperilla.

Jos sinua kiinnostaa kokeilla, miten tanssi voi toimia kirjottamisen väylänä tai sanat tanssin inspiraatiota, voit harjoitella sitä alla olevien ohjeiden mukaan. Nautinnollisia matkoja rivien ja liikkeiden väleihin!

-Aino

Katso kuva suurena TÄÄLTÄ.

Muut artikkelit:

Urban vs. Hip hop

Tervehdys ja hyvää alkavaa kautta! Toivottavasti oppilailla, kotijoukoilla, Vinhan henkilökunnalla ja teillä muilla blogin lukijoilla on ollut ihana kesä ja olette nauttineet olostanne. Syksyn tanssitunnit pyörivät ja toiminta on käynnistynyt uudessa toimipisteessä...

lue lisää

Kevät

Huhtikuussa voi aistia kevään tunnun ilmassa. Huh! Pimeä talvi ja maaliskuukin on jo selätetty. Nyt uskaltaa jo alkaa odottaa kesää — Se on oikeasti taas tulossa. Mutta ei hätäillä, jäädään hetkeksi kevääseen. Pidän keväästä. Se herättää mielen talvihorroksesta ja...

lue lisää

AinoPurhonen

Opettaja