Tanssilajit

Päivitämme uuden opetussuunnitelman mukaiset tanssilajikuvaukset syyslukukauden 2018 alkaessa. Lukuvuonna 2018-2019 opistossa voi tanssia seuraavissa ryhmissä: 

Taaperotanssi (alle 3-vuotiaat aikuisen kanssa)
Tanssi 3-v. / 4-v. / 5-v. / 6.v.
Tanssistartti 7-8-v.
Baletti (yli 9-v. taito- ja ikätasoryhmittäin)
Jazztanssi (yli 9-v. taito- ja ikätasoryhmittäin)
Nykytanssi 
(yli 9-v. taito- ja ikätasoryhmittäin)
Urban (yli 9-v. taito- ja ikätasoryhmittäin)

Lisäksi täydentävien opintojen TOP-jaksoilla voi opiskella allaolevissa ryhmissä ja kursseilla:

Tanssiakrobatian alkeet, synt. 2006-2009 / synt. 2010-2011
Kohti esitystä, alakouluikäiset

Heels-workshop, yli 15-vuotiaat ja aikuiset
Jump Rhythm, yli 15-vuotiaat ja aikuiset
Improvisaatio, yli 15-vuotiaat ja aikuiset
Apu- ja sijaisopettajakoulutus, yli 15-vuotiaat ja aikuiset

Esitysryhmä, 12-15-v.
Yhteistyöproduktio Prinsessa Ruusunen, yli 12-vuotiaat
Kohti spagaattia, yli 12.-v ja aikuiset

Retki katsomaan esitystä
Lopputyö 


Lisäksi lukuvuonna 2018-2019 voi osallistua myös Drop-in -tunneille Karkkilassa ja Vihdissä. Tarkemmat Drop-in -tuntien ja TOP-tuntien aikataulut löytyvät Lukujärjestys-osion alta.   

 



Alla lukuvuoden 2017-2018 tanssilajikuvaukset.


Taaperotanssi (alle 3-vuotiaat vanhemman kanssa)

Vinhassa tanssiharrastuksen voi aloittaa 1-2-vuotiaana aikuisten ja lasten yhteisessä taaperotanssiryhmässä, jonka toiminta perustuu parityöskentelyyn. Tunneilla tutustutaan tanssin eri elementteihin, musiikkeihin ja tuntirakenteeseen. Toiminnan pääpaino on liikunnallisessa yhdessä tekemisessä ja yhdessäolossa.

Lastentanssi (alle kouluikäiset)

Lastentanssitunnit aloitetaan noin kolmen vuoden iässä. Omatoimista tanssiharrastusta suositellaan aloitettavaksi silloin kun lapsi on valmis jäämään tanssitunnille ilman vanhempiaan. Lastentanssitunneilla lapsi itsenäistyy toimimaan ryhmässä ilman huoltajiaan ja ryhmässä toimimisen harjoittelu on keskeisessä asemassa kaikilla lastentanssitunneilla ikäryhmään katsomatta. Opetuksessa tuetaan lapsen omaa luontaista liikkumista ja luovuutta sekä kannustetaan omaan tanssi-ilmaisuun oppilaan ikä ja taitotaso huomioonottaen. Tunneilla hyödynnetään erilaisia dynamiikkoja ja vastakohtia joiden kautta lapsi tutustuu erilaisiin liikkumistapohin, omaan kehoonsa, tilaan, aikaan ja voimaan. Esiintyminen on osa lastentanssin opetusta ja kaikissa esiintymistilanteissa korostetaan kokemusta.

Taidetanssi (7-8-vuotiaat)

Taidetanssin perusteiden opetuksessa korostuvat kehontuntemuksen yksityiskohdat, tanssitermien käyttö, musiikin kuuntelu ja tilanhahmotuksen erilaiset muodot. Kahden vuoden pituinen opintokokonaisuus luo pohjan minkä tahansa tanssilajin harrastamiselle ja tavoitteena on, että oppilas osaa valita kaksivuotisen opintokokonaisuuden jälkeen tanssilajikseen baletin tai nykytanssin. Baletti ja nykytanssi ovat määritelty Vinhan tanssin taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa laajan oppimäärän pääaineiksi. Oma tanssi-ilmaisu on merkittävässä osassa jokaisella tanssitunnilla ja opetuksessa tuetaan oppilaan omaa luontaista liikkumista ja luovuutta. Tunneilla tehdään erilaisia liikekokeiluja ja tanssiharjoituksia, joilla pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaista kehon ilmaisua. Esiintyminen ja sen kokemuksellisuus ovat osa opetusta.

Nykytanssi (9-vuotiaasta alkaen)

Nykytanssilla tarkoitetaan taidetanssin suuntausta, jonka juuret ovat modernissa ja vapaassa tanssissa. Nykytanssilla ei ole olemassa yhtä yhtenäistä tekniikkaa ja siksi opetuksen painopisteinä voivat olla opettajan omasta koulutuksesta ja tanssikäsityksestä riippuen esimerkiksi improvisaatio, erilaiset kehotekniikat tai modernin tanssin suuntaukset. Oppilaan oman luonnollisen liikkumistavan löytyminen ja improvisaatio kulkevat kuitenkin mukana kaikessa Vinhan nykytanssiopetuksessa. Myös ikätason mukainen tanssitietous kuuluu nykytanssin opetukseen. Opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet on rakennettu Rudolf Labanin liike-elementtien (tila, aika, voima, virtaus) pohjalle.

Vinhassa nykytanssin opetukseen voi osallistua 9-vuotiaasta alkaen. Nykytanssiryhmät jaetaan pääsääntöisesti iän mukaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään myös tasoryhmiä, mutta tanssiharrastuksen voi aloittaa missä iässä tahansa. Periaatteessa kukin nykytanssin taso kestää kaksi vuotta (nykytanssi IA on tarkoitettu 9-vuotiaille ja nykytanssi I B 10-vuotiaille), mutta lukujärjestyksessä käytetään ainoastaan numeroita I–V ryhmän nimenä. Käytännössä ryhmät ovat usein yhdistelmäryhmiä (esimerkiksi II+III). 
Nykytanssia voi Vinhassa opiskella sekä laajan oppimäärän pää- tai sivuaineena sekä yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksina. Laajan oppimäärän pääaineopiskelijoille pyritään turvaamaan ainakin kahden viikkotunnin harrastusmahdollisuus, mutta tarpeen tullen opetusta järjestetään myös muualla kuin oppilaan lähimmässä opetuspisteessä. Lisäksi laajan oppimäärän syventäviä opintoja opiskeleville nykytanssioppilaille järjestetään kurssimuotoista opetusta.

Baletti (9-vuotiaasta alkaen)

Baletti mielletään nykyisistä taidetanssimuodoista vanhimmaksi. Muiden taidetanssin lajien mukaisesti balettikin on aikojen kuluessa kehittynyt ja hioutunut alkuperäisestä muodostaan, mutta pohjautuu silti edelleen selkeästi hovitansseihin. Nykyaikaisessa baletissa voidaan selkeämmin nähdä näyttämötanssin vaikutus. Baletissa on tarkkaan määritelty tanssitekniikka ja ranskankielinen liikesanasto, ja balettituntia säestääkin perinteisesti klassinen taidemusiikki. Eri puolilla maailmaa balettitekniikkaa on kehitelty omanlaisekseen, ja balettia voikin tanssia esimerkiksi venäläisen, ranskalaisen, italialaisen tai tanskalaisen tekniikan mukaan. Kaikkia koulukuntia yhdistää kuitenkin pyrkimys keveyden illuusioon, kurinalainen tanssitekniikka sekä yhtenäinen tapakulttuuri, joka määrittelee muun muassa balettitunnin rakennetta ja pukeutumista.

Varsinaiset balettiopinnot voi Vinhassa aloittaa 9-vuotiaana. Balettiryhmät jaetaan pääsääntöisesti iän mukaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään myös tasoryhmiä, mutta tanssiharrastuksen voi aloittaa missä iässä tahansa. Periaatteessa kukin baletin taso kestää kaksi vuotta (baletti IA on tarkoitettu 9-vuotiaille ja baletti IB 10-vuotiaille), mutta lukujärjestyksessä käytetään ainoastaan numeroita I-V ryhmän nimenä. Käytännössä ryhmät ovat usein yhdistelmäryhmiä (esimerkiksi II+III).

Baletinopetus rakentuu aiemmin opitun kertaamiselle ja vaikeustason sekä yksityiskohtien lisäämiselle. Balettitunneilla harjoitellaan baletin perustekniikkaa, esimerkiksi käsien ja jalkojen asentoja, koordinaatiota, ryhtiä ja vartalon kannatusta sekä erilaisia askel-, hyppy- ja tanssisarjoja sekä baletin liikesanastoa. Oppilas oppii tunnistamaan erilaisia liikkeen laatuja tanssissa (esimerkiksi pehmeästi, terävästi, voimakkaasti, kevyesti jne). Kaikessa Vinhan opetustoiminnassa kannustetaan myös ilmaisutaitojen kehiämiseen. 

Oppilas omaksuu tanssituntiin liittyvät toimintatavat sekä oppii ottamaan vastaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti. Balettitunnille pukeudutaan vartalonmyötäiseen asuun sekä balettitossuihin.

Vinhassa balettia opetetaan aina siten, että tanssiminen on anatomisesti turvallista. Kärkitossuharjoittelu aloitetaan oppilaiden tanssitekniikan ja jalkojen lihasvahvuuden ollessa riitävät, jotta kärkitossutyöskentely on turvallista. Yleensä kärkitossutyöskentely alkaa aikaisintaan toisella balettiluokalla ja sen edellytyssuosituksena on ainakin kaksi viikoittaista balettituntia. Pääsääntöisesti kaikki kärkitossuharjoitteluun osallistuvat oppilaat pyritäänkin kokoamaan yhteiselle kärkitossutunnille.

Balettia voi Vinhassa opiskella sekä laajan oppimäärän pää- tai sivuaineena että yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksina. Laajan oppimäärän pääaineopiskelijoille pyritään turvaamaan ainakin kahden viikkotunnin harrastusmahdollisuus, mutta tarpeen tullen opetusta järjestetään myös muualla kuin oppilaan vakituisessa opetuspisteessä. Aikuisbalettiryhmä on tarkoitettu yli 15-vuotiaana baletin opinnot aloittaville sekä kaikille yli 18-vuotiaille. Aikuisilla on mahdollista osallistua myös muihin opiston balettiryhmiin oman taitotason mukaisesti.  

Jätkät

Vinhassa toimii omia opetusryhmiä pojille, joihin pojilla on mahdollisuus osallistua muiden ryhmien ohella. "Jätkien" tunneilla tutustutaan liikkumisen mahdollisuuksiin lastentanssin ja luovan liikunnan kautta sekä myöhemmin nykytanssin tunneilla. Jätkien opetuksessa noudatetaan samoja periaateita kuin muissakin ryhmissä. 

Jazz (10-vuotiaasta alkaen)

Jazztanssi on alunperin 1930-luvulta lähtien syntynyt tanssimuoto, johon ovat afroamerikkalaisen tanssikulttuurin lisäksi vaikuttaneet muun muassa myös modernin tanssin, baletin sekä stepin ja musikaalitanssien kehitys. Jazztanssi on edelleen ajassaan elävä, kehittyvä tanssin muoto, jota ei rajata selkeästi yhdeksi tanssitekniikakseen. Opettajan omat painotukset sekä oppilaan oman tanssityylin etsiminen luovatkin pohjan tanssinopetukselle. Painotuksista riippumatta jazztanssi on kuitenkin vauhdikas ja energinen tanssilaji, jonka olennaisia piirteitä ovat rytmi, dynamiikan vaihtelut, koordinaatio ja kehon monipuolinen käyttö.

Oma tanssijuus luo pohjan jazztanssin opetukselle. Jokaisen oma tanssi-ilmaisu, energia, irrottelu ja improvisaatio voivat olla myös osana esitystoimintaa. Opetuksessa huomioidaan myös jazztanssin asema esittävänä taiteenmuotona, ja tunneilla harjoitellaan jazztanssin eri tyyleille ominaista esiintymistä ja ilmaisua. Oman tanssi-ilmaisun ohella opetuksessa korostuu ryhmässä toimiminen. Harjoituksia voidaan tehdä pareittain, pieniryhmissä tai koko ryhmän kesken.

Kehonhahmotus on olennainen osa jazztanssin opetusta. Keskeisessä asemassa ovat oman kehon mukaisen linjauksen löytäminen, koordinaation kehittäminen ja isolaatioon, eli kehon eriytettyyn liikkeeseen tutustuminen ja sen vähittäinen syventäminen.

Tilaan tutustutaan erilaisten liikkuvien sarjojen avulla. Jazztanssissa liikutaan monipuolisilla askelsarjoilla ja hypyillä eri suuntiin ja erilaisissa muodostelmissa. Jazztanssille tyypillisen liikekielen mukaisesti askelsarjoissa hyödynnetään usein sähäkkää, nopeaa ja näppäryyteen pyrkivää liikemateriaalia.

Musiikilla ja rytmillä on keskeinen rooli tanssinopetuksessa. Jazztanssille on tyypillistä liikkeen rytminen vaihtelu ja siksi tanssinopetuksessakin keskeisessä asemassa ovat erilaiset vaihtelevat monipuoliset musiikit, polyrytmisyys, synkopointi ja aksentit. Rytmitajun kehittyminen on tärkeä tavoite jazztanssin opetuksessa ikätasosta riippumatta.

Tanssiopisto Vinhassa jazztanssin harrastamisen voi aloittaa noin 10-vuotiaana ja lajia opiskellaan alkeis-, perus- ja jatkotason ryhmissä. Aikuisille voidaan järjestää oma ryhmänsä, mutta aikuiset voivat osallistua myös taitotasonsa mukaiseen tanssiryhmään. Tanssia voi opiskella laajan oppimäärän valinnaisaineena tai yleisessä oppimäärässä omana oppiaineenaan.  

Street (10-vuotiaasta alkaen)

Katutansseilla (Vinhan lukujärjestyksessä nimellä street) tarkoitetaan 1970-luvun Yhdysvalloista, nimensä mukaisesti lähinnä kaduilta, alkunsa saaneita tanssityylejä. Katutanssilajeja on lukuisia: tunnetuimpia ovat hip hop- ja funk-tanssit alalajeineen. Tyylit ovat syntyneet sosiaalisesta tanssimuodosta ja kehittyneet kaduilla, pihoilla ja yökerhoissa. Tanssikouluihin katutanssien eri lajit ovat saapuneet vasta 1990- ja 2000-luvuilla.

Moninaisuudestaan johtuen katutansseilla ei ole olemassa yhtä yhtenäistä tanssitekniikkaa, vaan ne ovat selkeästi kiinni ajassa ja kehittyvät ja muuttuvat koko ajan. Opettajan omat painotukset sekä oppilaan oman tanssityylin etsiminen luovatkin pohjan tanssinopetukselle. Painotuksista riippumatta katutanssi on joka tapauksessa fyysinen tanssilaji, jonka olennaisia piirteitä ovat rytmin ja musiikin aktiivinen ja leikillinen käyttö tanssin tukena. Koska katutanssit ovat osa laajempaa kulttuurista kokonaisuutta, tanssituntien puitteissa tutustutaan myös muuhun lajiin liittyvään katukulttuuriin. Opetus pyrkii myös syntyhistoriansa mukaisesti ulos tanssisaleista ja esitystoimintaa voidaan suunnata muuallekin kuin perinteisiin oppilasnäytöksiin.

Oma tanssijuus luo pohjan katutanssien opetukselle. Jokaisen oma tanssi-ilmaisu, energia, irroittelu ja improvi- saatio / freestyle voivat olla myös osana esitystoimintaa. Tunneilla keskitytään myös ryhmässä toimimiseen. Harjoituksia voidaan tehdä pareittain, pienryhmissä tai koko ryhmän kesken. Myös erilaiset jamit / batlet voivat olla osa opetusta.

Kehonhahmotus on olennainen osa katutanssien opetusta. Keskeisessä asemassa ovat oman kehon mukaisen linjauksen löytäminen, koordinaation kehittäminen ja painovoiman ymmärtäminen. Lisäksi tunneilla tutustutaan akrobatiaan, jossa keskeistä on löytää oman kehon mukainen liike. Myös erilaiset kuntoa parantavat harjoitukset voivat olla osa opetusta.

Tilaan tutustutaan erilaisten liikkuvien sarjojen avulla. Useissa katutanssilajeissa liikutaan eri korkeustasoissa, eri suuntiin sekä erilaisissa muodostelmissa. On tärkeää, että tanssija hahmottaa sekä yleisen tilan että oman paikkansa suhteessa toisiin tanssijoihin.

Musiikilla ja rytmillä on olennainen osa opetuksessa. Musiikin sykkeen, bouncen löytäminen sekä rytmitajun kehittyminen ovat tärkeä osa aktiivista musiikin kuuntelua.

Tanssiopisto Vinhassa katutanssien harrastamisen voi aloittaa noin 10-vuotiaana ja lajia opiskellaan alkeis-, perus- ja jatkotason ryhmissä. Aikuisille voidaan järjestää oma tanssiryhmänsä, mutta aikuiset voivat osallistua myös taitotasonsa mukaiseen ryhmään. Tanssia voi opiskella laajan oppimäärän valinnaisaineena tai yleisessä oppimäärässä omana oppiaineenaan.

Esitysryhmä

Esiintymistoimintaa voi opiskella joko laajan oppimäärän valinnaisaineena tai yleisen oppimäärän opintokokonaisuutena. Esiintymistoiminnan tavoitteena on, että oppilas ymmärtää tanssia esittävänä taiteena. Opetuksen myötä oppilas ymmärtää kokonaisuuden muodostuvan useasta eri osatekijästä sekä oivaltaa esityksen valmistamisen prosessimaisen luonteen.

Esiintymistoiminnan opetuksessa painottuvat oppilaan ilmaisulliset taidot ja esiintyjyys. Varsinaisen esiintymisen lisäksi tutustutaan esityksen valmistamisen muihin osa-alueisiin kuten koreografian valmistamiseen, lavastukseen, puvustukseen, maskeeraukseen sekä tuotannolliseen työskentelyyn.

Esiintymistoimintaan on mahdollista osallistua esitysryhmässä, joka kokoontuu säännöllisesti viikoittain koko lukuvuoden ajan. Esitysryhmään ovat tervetulleita kaikki yli 7-vuotiaat, esitysryhmä ei kuitenkaan voi olla oppilaan ainoa viikoittainen tanssitunti. Vaihtoehtoisesti opintokokonaisuuden voi suorittaa osallistumalla projektiluonteisen produktion valmistamiseen.

Nykykansantanssi

Nykykansantanssitunneilla hyödynnetään suomalaista perinnettä tekemisen lähtökohtana. Tanssiteemat voivat saada inspiraationsa niin liike-, musiikki-, tarina- kuin pukutraditiosta. Ne voivat kaikki yhdessä, tai vain yksi näistä osa-alueista toimia tätä päivää luotaavan taiteen lähtökohtana. Usein maailmanmusiikki siivittää nykykansantanssin tunteja ja esityksiä. 

Nykytanssi, syventävä ryhmä

Nykytanssin syventävä ryhmä on tarkoitettu laajan oppimäärän perusopinnot suorittaneille oppilaille. Tunneilla oppilaat pääsevät syventämään nykytanssin osaamistaan ja tutkimaan joka tapaamiskerta vaihtuvia nykytanssin osa-alueita.  Ryhmä kokoontuu kerran kuussa ja koko lukuvuoden aikana tunteja on yhdeksän kertaa. Ryhmän opettajina toimivat lukuvuonna 2017-2018 Saana Kulmala, Pauliina Kettunen ja Varpu Asiala. 

Aikuiset, syventävä ryhmä

Aikuisten syventävä ryhmä kokoontuu kerran kuussa ja on tarkoitettu nimensä mukaisesti aikuisoppilaille. Kokoontumiskerroilla syvennetään omaa tanssijuutta ja tutustutaan erilaisiin työskentelytapoihin ja tanssilajeihin. Tuntien teemat vaihtelevat vuosittain ja lukuvuonna 2017-2018 tuntien teemana on aika, ajan kulku ja syklisyys.  

Ryhmän opettajina toimivat lukuvuonna 2017-2018 Saara Mikkola-Ylitolva, Pauliina Kettunen ja Saana Kulmala.



Kertamaksullisia tunteja aikuisille ja nuorille




Kehonhuolto

Kehonhuollon tunteja järjestetään sekä työpajamaisesti että omana viikoittaisena oppituntina. Kehonhuolto voi olla sekä laajan oppimäärän valinnaisaine että yleisen oppimäärän opintokokonaisuus. Kehonhuolto ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi olla oppilaan ainoa viikkotunti. Kehonhuollon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan oman kehoaan ja sen mahdollisuuksia sekä oivaltaa kehonhuollon, venyttelyn ja myös levon merkityksen säännöllisessä harjoittelussa.

Kehonhuolto voi perustua opettajasta riippuen johonkin metodiin (esimerkiksi Pilates, Klein, Alexander, Feldenkrais) tai se voi yhdistellä useita eri tekniikoita. Opetuksessa lähestytään kehonhuoltoa kuitenkin tanssin näkökulmasta. Kehonhuoltojaksot ovat lukuvuonna 2017-2018 Karkkilassa perjantaisin 22.9.-13.10. ja 26.1.-16.2.  

Happy Hour

Happy Hour -tunneilla tehdään helppoja ja hauskoja tanssisarjoja eri tanssilajeja ja tyylejä yhdistellen. Tunneille ovat tervetulleita kaikki tanssijat. Tunneille voi osallistua 8e kertamaksulla tai ilmoittautua mukaan koko lukuvuodeksi 100e lukukausimaksulla. Karkkilassa ryhmä kokoontuu 17 kertaa keskiviikkoisin lukukauden aikana. Kertakäynnin tunnille voi maksaa käteisellä, sporttipassilla tai smarttumin kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Vihdissä Happy Hour jaksot ovat lukuvuonna 2017-2018 tiistaisin 28.10.-5.12. ja 9.1.-13.2.


FolkJam

FolkJam on kotimainen tanssiliikuntamuoto. Tuntien suomalaiseen perinteeseen pohjaava liikemateriaali on monipuolista ja sykettä kohottavaa. Syksyn 2017 FolkJam-tunnit ovat Vihdissä tiistaisin 15.8.-10.10.

 

 

Opetussuunnitelma

Tanssiopisto Vinha on Luoteis-Uusimaan tanssiyhdistys Vinhan ylläpitämä, taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Syksyllä 2005 perustettu yhdistys jatkaa karkkilalaisen päiväkoti Karkin kannatusyhdistyksen tanssikoulun sekä Vihdin taidetanssin edistämisyhdistys Villit Lapset ry:n toimintaa. Vuoden 2006 alusta alkaen Vinha vastaa tanssin perusopetuksesta luoteisella Uudellamaalla. Vinhan toimintakunnat ovat Karkkila, Lohja ja Vihti.

Taiteen perusopetuksen opetusuunnitelmat uudistuivat vuonna 2018 ja uuden opistokohtaisen opetussuunnitelman mukainen opetus on alkanut syksyllä 2018. Päivitämme uuden opetussuunnitelman tanssiopiston sivuille mahdollisimman pian.

 

Avaa opetussuunnitelma tästä

Tanssituntiohjeistus

Muistathan hyvän tanssietiketin:

Tanssitunneille tulee saapua ajoissa. Pääsääntöisesti yli 10 minuutin myöhästymisen jälkeen tunnille ei saa tulla kun lämmittelyosio on ohi.

Muista käydä vessassa ennen tuntia. Erityisesti pienimpien oppilaiden vanhempien tulee muistaa käyttää lapsensa vessassa ennen tunnin alkua. 

Poissaoloista tulee ilmoittaa joko opiston toimistoon tai suoraan omalle opettajalle. Erityisesti esiintymispoissaoloista tulee ottaa yhteyttä hyvissä ajoin, jotta ryhmä osaa ottaa harjoitellessa huomioon mahdollisesti muuttuvat kuviot ja paikat.

Vanhempien tulee hakea oppilas tunnilta ajoissa, sillä opettajilla ei ole tuntien väleissä taukoja. Jos huomaat eteisessä alle kouluikäisen oppilaan ilman huoltajaa, tuothan hänet takaisin tanssisaliin.

Opettajien on hyvä olla tietoisia, jos oppilaalla on jotakin terveyteen liittyvää erityisyyttä, joka tulee huomioida tanssitunnilla - otathan yhteyttä omaan opettajaan.

Opettajat ohjeistavat juomapullokäytännöistä ryhmä- ja tuntikohtaisesti. Janojuomaksi suositellaan vettä ja juomapulloksi sellaista pulloa, jonka oppilas osaa itse avata ja sulkea.

Salien ulkopuolella juokseminen ja huutaminen on ehdottomasti kielletty: muistamme antaa tanssirauhan jokaiselle. Huoltajat ovat velvollisia huolehtimaan rauhallisesta ja hyvästä ilmapiiristä odottelun aikana.